Ihmeellinen rakkaus ~

Kirjoitin äidinkielentunnilla tällaisen pienen kertomuksen, en nyt sanoisi että se runo olisi, mutta tällaista tuli aikaan (: hope you like it!


Ihmeellinen rakkaus <3
Ihmiset katsovat minua pitkään,
selän takana puhuvat pahojaan,
mutten välitä.
Olen löytänyt rakkauden,
suurimman rakkauden, Jumalan.
Hän pikemminkin löysi minut,
kolkutti sydämeeni,
kunnes yksinäisyydessäni avasin oven Hänelle.
Hän tuli sisään,
huomasi yksinäisyyden istuvan nurkassa ja hääti sen pois.
Hän kuunteli huoleni,
otti minut, haavoittuneen, syliinsä ja kuiskasi sanoja,
rakkauden lupauksia, jotka Hän on pitänyt jo puolitoista vuotta.

Kysynkin nyt sinulta,
mitä olisit valmis tekemään sinulle kaikista tärkeimmän ihmisen puolesta?
Ihmisen, jota rakastat kaikista eniten.
Olisitko sinä valmis kuolemaan hänen puolestaan?

Tajusin sen vasta viime keväänä.
Jeesus teki sen, mitä ihminen tekee äärimmäisen rakastuneena,
kuolee toisen puolesta.
Hän kuoli juuri sinun vuoksesi,
eikö se jo kerro Hänen rakkaudestaan?

Alkoholi, tupakka, huumeet,
mikään ei saa minua leijumaan pilvissä, kuin Jumalan Henki.
Jumala on täydellinen rakkaus,
Jumala on hyvää ruokaa, ystäviä,
tuulisia päiviä, hiekkarantoja, palmupuita,
kesäisiä mansikoita ja kaikkea ihanaa maan ja taivaan välillä.
Olen tyhmänrohkea, kyllä sen tiedän,
olen naiivi ja avoin ja aivan pilvissä Jumalan ikuisesta rakkaudesta.


Loppuun vielä pari kuvaa viime viikonlopusta (:

Olimme ystäviemme bändin keikalla viime lauantaina, tosi hyvin vetivät, Half the Dimension on tosi hyvä!

Koulukaverini Jenni suoristi hiukseni koulussa perjantaina, näytän ihan erilaiselta hiukset suoristettuna (;

Tämä on otettu perjantain bändiharkkojen jälkeen, suunta oli kohti mäkkäriä (;

Lauantain nuortenilta <3 ihanaa seuraa, kiitos!!

Tämäkin lauantain KVJ-illasta, kello on tuossa vaiheessa noin kymmenen-puoli yksitoista (;


God bless you! <3
With love, Piisu

Miehet on rakastajia!

Hellou evribodi!

Olen vihdoin ja viimein saanut päätökseen kirjan Eat Pray Love ja olen hyvin ylpeä itsestäni! Eat Pray Love oli sellaista mukavaa ja rentouttavaa luettavaa, ei oikein syvällisiin mietintöihin (ainakaan minulle) sopiva kirja. Se sai ajattelemaan, että mitä minä haluan elämältä ja milloin kerkeän itsekin järjestää aikaa itselleni ja Jumalalle. Kaikenkaikkiaan se oli mielestäni hyvä, ja todella hyvää iltalukemista, rentouttavaa ja ajatukset muualta pois vievää luettavaa.

Aloitin siis viikonloppuna tuon John Eldredgen kirjan Villi ja vapaa, olen nyt suurinpiirtein puolessavälissä kirjaa. Kiinnostava on, mutta en tiedä johtuuko se Johnin kirjoitustyylistä, vaiko siitä että en osaa samaistua kirjaan (kertoo miehistä), mutta mielestäni hänen vaimonsa Stasin kanssa yhdessä kirjoitettu kirja Valloittava salaisuus on mielestäni jotenkin vain parempi. No paha sanoa vielä tässä vaiheessa oikeastaan mitään kunnolla, kun ei koko kirjaa ole luettu, mutta silti.

No niin, siis päivän aiheeseen! Aihe, josta nyt haluan kertoa, on aika samaa asiaa, kuin mitä John Eldredge kirjoittaa kirjassaan Villi ja vapaa, mutta ehkä vähän omin sanoin ja omien mielipiteiden höystämänä. Aion puhua nyt siis miehistä ja kuinka me naiset yritämme "kesyttää" miehemme. Aina tietenkään ei ole se nainen, joka miestä yrittää kesyttää, vaan myös se voi olla jokin ympäristön vaikutteista, media, koulu, työ jne. Mutta nyt paneudun siis naisiin, jotka yrittävät "kesyttää" miehensä. Aluksi haluan sanoa, miehet ovat tehty villeiksi, miehet ovat sotilaita ja sotureita ja prinssejä, eivätkä miehet olisi mitään ilman elämänsä prinsessaa, jonka saa pelastaa. Hanna Pakarinen kuvaa hyvin miehiä laulussaan Miehet:

Miehet on tunteellisia,

Kyllä, miehetkin ovat hyvin tunteellisia, ehkä he eivät vain stressaa niin paljon kuin me naiset?

Miehet on mykkäkoulua,

Huoh, tämä on vain niin totta, ja kuinka useinkaan olen sen huomannut!

Miehet on painimassa grillijonossa,

Miesten täytyy saada painia jonkun kanssa. Se on vain fakta ja miesten pitäisi antaa olla miehiä.

Miehet on rakastajia,

Ja hyviä siinä ovatkin, luottamuksellisia, rakkaudentäyteisiä ja intohimoisia suhteessa! Miehen rajuus voi jo näkyä intohimona tai ylisuojelevuutena tyttöystävää kohtaan (;

Miehet on varpajaisissa,

Nyt täytyy kyllä myöntää, ettei minulla ollut hajuakaan, mitkä ovat varpajaiset, joten katsoin Wikipediasta :D

Miehet on loppuun asti pikkupoikia.

Ja stop siihen! Eieieiei! Miehet on loppuun asti miehiä, miehillä on huumorintajua ja rohkeutta, he ovat villejä ja Jumala on luonut heidät rajuiksi, Jumala on luonut heidät seikkailunhaluisiksi ja me naiset yritämme estää heitä! Yritämme jollain tavalla estää Jumalan työn, kun yritämme kesyttää miehistä enemmän feminiinisempiä. Miehelle on tärkeää olla maskuliininen "olla siihen, mitä tilanne vaatii", ja mitä me naiset teemme? Yritämme estää heitä. Lopulta sitten mietimme mihin on kadonnut suhteen intohimo, se seikkailunhaluisuus, vaikka itse olemme sen miehiltä riistäneet, Rajuuden! Olen tajunnut vasta viime aikoina, kuinka olen osannut satuttaa Verkkua, yrittänyt viedä sen maskuliinisuuden ja saada feminiinisen miehen tilalle. Sitten kysymys kuuluu, haluanko feminiinisen miehen? NO EN! Haluan villin ja vapaan ja rajun ja intohimoisen miehen ja mitä olen mennytkään tekemään! Onneksi tajusin tämän, ja osaan ehkä korjata virheeni ja pyydänkin jo näin ANTEEKSI kaikilta miehiltä meidän kaikkien naisten puolesta, jotka ovat teidän maskuliinisuuttanne vieneet. Ostakaa se moottoripyörä, tehkää sitä, mikä saa teidät tuntemaan itsenne miehiksi!

Opintojen rintamalla sujuu melko hyvin, huomenna on pesuainetesti ja oppimistehtävääkin pitäisi vielä tän illan aikana keretä tekemään. Tässä nytten sitten odotellaan vaan jo perjantaita ja viikonloppua, niin ei tarvitse muuta kuin relax!

Tässä on muuten otoksia viime viikonlopulta (:

Eipä mulla kai sitten muuta ollut, tulkaa ihmeessä ensi lauantaina Lahden Helluntaiseurakunnan nuorteniltaan, toisin sanoen kVj-iltaan (KaikkiValtiaan joukot), ollaan siellä bändin kanssa vetämässä ylistystä (;
With love, Piisu.

Anteeksi ja KIITOS !!

Olen ollut viime aikoina tosi kiireinen koulun, bändin ja ystävien kanssa, joten en ole kerennyt päivittämään blogiani. Antakaa siis anteeksi minulle!

Olen juuri tällä hetkellä kotona kipeänä, joten älkää odottako mitään kovin järkevää tekstiä tulevan :D Paljon on kerennyt tapahtumaan sillä välin, kun en ole kirjoitellut tänne: olen ollut mm. Verkun kanssa Tallinnan risteilyllä, tehny koulujuttuja, nähny kavereita (ja pitäs taas keretä näkemään kaikkia, ketä en vielä oo kerenny näkemään kesän jäljiltä), ollu nuortenilloissa ja viime viikolla oltiin ylistyksen ja rukouksen illassa bändin kanssa! Mahtava meno ja kaikki meni siel tosi hyvin, en laulanu kertaakaan väärin! Jumala oli niin läsnä siinä illassa, että huhhuh, se oli aivan mahtava fiilis olla lavalla ja laulaa ylistystä meidän mahtavalle Jumalalle! <3

On aika ihme, ettei se laiva uponnu, ku minä ja Verkku oltiin siellä :D Syötiin nimittäin niin paljon iltabuffetissa ja aamubuffetissa! Lihoin sen laivamatkan takia vielä kaiken lisäksi ;D
Nomutta tässä tulis sitten vähän kuvia mun ja Verkun risteilyltä (;

Ja musta tuli viime viikolla myös sylikummi! Serkkuni vaimon laskettu aika on vasta marraskuussa, mutta he pyysivät minua jo nyt sylikummiksi, joten toivottavasti kaikki menee hyvin. Ainakin niin rukoilen joka päivä, ettei lapselle sattuisi mitään, sillä se on ensimmäinen kummilapseni, ja ei se todellakaan ole kivaa muutenkaan, jos jotain tapahtuis.. So let's pray that everything turns out right! Jumala on ihana, olin nimittäin aika alamaissa, ennen kuin tuli keskiviikko, jolloin oli se ylistyksen ja rukouksen ilta ja silloin Jumala kosketti mua tosi syvästi, kun sain laulaa Hänelle ylistystä, sain jotenkin voimaa jaksaa eteenpäin. Samana iltana sitten serkkuni vaimo soitti ja kysyi haluaisinko heidän lapsensa sylikummiksi! Voi että Jumala tahtoo aina yllättää mitä yllättävimmillä tavoilla, Jeesus on kuin antelias sulhanen, joka yrittää saada huomiomme mitä kauneimmilla tavoilla <3

AINIIN, unohdinpas, että tämä on ensimmäinen blogimerkintäni tällä mun uudella, überhienolla acerin läppärillä (; oon ihan innoissani tästä ja nyt Verkun pitäis vielä hankkia tähän se Wordkin, niin voisin ehkä tehdä niitä koulujuttuja tällä (ostettiin tää mun koulujuttujen takia).

Anteeks, oon nyt hirveen innoissani ja iloinen kaikesta mahdollisesta :D Jos se jotain häiritsee, niin syvimmät osanottoni, mutta minkä minä luonteelleni voin?

Nyt kyllä lähden syömään, etten ihan kuole nälkään (; God bless you guys! <3
With love, Piisu